Ylihuomenna 8.6.2011 vietetään netissä IPv6-päivää, jolloin mm. eräät isot nettisivustot (Google, Facebook ym) kytkevät pääsivunsa toimimaan myös IPv6-protokollalla. Tämä saattaa aiheuttaa erilaisia pieniä ongelmia, hidastumisia ja muita häiriöitä. Samalla järjestetään ensimmäinen iso IPv6-tekniikkaa hyödyntävä videoneuvottelutapahtuma. Mitä tämä sitten tarkoittaa, ja mihin IPv6:ta tarvitaan, jos se kerran aiheuttaa ongelmia? Tarviiko tavallisen käyttäjän tietää näistä mitään? Yritän vääntää asiaa rautalangasta, jos osaisin tuota yhtään selkeyttää…

IPv6-termissä IP tulee sanoista Internet Protocol, joka tarkoittaa tekniikkaa, jonka päällä tavanomainen internetliikenne liikkuu verkossa. Vaikka käyttäjät ovat tottuneet kirjautumaan palveluihin domainnimillä (kuten www.osoi.te), niin itse verkon tasolla liikenne ei liiku näillä nimillä, vaan ikäänkuin netin omilla “puhelinnumeroilla”; nettiä selaavan ihmisen käyttämä tietokone kysyy ensin nimipalvelimelta mihin www.osoi.te osoittaa – ja saa vastaukseksi esimerkiksi IPv4-osoitteen 127.0.0.1 – minkä jälkeen käyttäjän nettiselain lähettää halutun pyynnön tuohon osoitteeseen; netissä koneiden välinen liikenne menee siis näihin numeroihin perustuen. (yllämainittu esimerkkidata muutettu kuvitteelliseksi, toim.huom.)

Nykyisessä numeroinnissa pullonkaulana on se, että tällä hetkellä käytetyn IPv4:n (IP:n versio 4) vapaat numerot (joita on 2 potenssiin 32 eli reilu neljä miljardia) ovat loppumassa – itse asiassa operaattoreille jaettavaksi allokoidut vapaat osoitteet ovat jo loppuneet osissa Aasiaa. Näin julkisia osoitteita ei pian riitä enää kaikille uusille internettiin liitettäville laitteille. Tätä ongelmaa ratkomaan on kehitetty uudempi IPv6 -protokollaversio, jossa mahdollisten osoitteiden määrä on kasvatettu 32 bitin sijaan 128 bittiin (3.4 x 10 potenssiin 38, eli yli 340 sekstiljoonaa!) – tämän pitäisi riittää jo pidemmäksi aikaa, vaikka jokainen yksittäinen esine saisi oman nettiosoitteen. (Ennenkuin joku purnaa kommenteissa, että IPv4:n varaan saadaan lisää laitteita mm. osoitteenmuunnoksen – eli NATin – avulla, niin myönnetään että saa; mutta kaikki netin toiminnallisuudet tai etenkään palvelujen tarjoaminen ulospäin NATin takaa ei olekaan yhtä yksinkertaista kuin aidoilla julkisilla osoitteilla).

Monet uudet käyttöjärjestelmät, kuten modernit Windows, OSX ja Linux-versiot, tukevat jo IPv6:ta, ja esimerkiksi Googlen haku ja YouTube ovat tukeneet IPv6:ta jo pidemmän aikaa. Ongelmaksi muodostuukin se, että usein IPv6:n asetuksia ei ole erityisemmin säädetty niin itse käyttäjän kuin monien palveluntarjoajien tai verkko-operaattorienkaan osalta. Tällöin esimerkiksi IPv6:ta hyödyntävien palveluiden sivut saattavat jäädä näkymättä, tai latautua huomattavan hitaasti. Ensihoidoksi mahdolliseen pätkimiseen riittänee esimerkiksi IPv6:n raksiminen pois oman koneen verkkoasetuksista – mutta jatkoa ajatellen olisi hyvä myös vinkata ongelmista eteenpäin, esim omalle mikrotuelle, jotta mahdollisia ongelmakohtia saataisiin jotenkin jäljitettyä, sillä IPv6:n laajempi käyttöönotto tullee eteen ennemmin tai myöhemmin.

Yhteenvetona sanottakoot, että IPv6:sta on puhuttu ylläpito- ja verkkopuolella vuosia, mutta nyt kysymys alkaa tulla entistä ajankohtaisemmaksi. Yhä useampien mobiililaitteiden halutessa nettiosoitteita on IPv4-osoiteavaruuden loppuminen lähestymässä, ja niin verkon kuin sen palveluidenkin IPv6-tuen huomioiminen alkaa oikeasti tulla tärkeäksi. Kotimaisista internet-operaattoreista mm. korkeakoulujen käyttämä Funet tukee IPv6:ta. HY:ssä yritämme panostaa tähän ongelmaan mm. ottamalla videoneuvottelusillan IPv6-tuen käyttöön, ja koeajamalla IPv6-toiminnallisuutta entistä aktiivisemmin muissakin palveluissa resurssien mukaan.

Maailmanlaajuisen IPv6-päivän 8.6.2011 virallinen sivusto – http://www.worldipv6day.org/
CSC:n mainio suomenkielinen katsaus IPv6:sta – http://www.csc.fi/csc/julkaisut/tieteentietotekniikka/2010/1/IPv6