Tulevaisuudenkuvia vuodelta 1999
7.11.2006 klo 10:10 | Löytöjä
Törmäsinpä tässä sattumalta seitsemisen vuotta vanhaan, aikoinaan hylättyyn tieto- ja viestiverkkojen kurssin esseeseeni Tulevaisuudenkuvia tietotekniikasta ja -yhteiskunnasta, ja ajattelin vilkaista takaisinpäin, miten hyvin nuo ajatukset ovatkaan osuneet kohdilleen...
Tietotekniikan kehityksestä
Esseen alussa esitetty ajatus kuvan- ja puheentunnistuksen suurista läpimurroista voi edelleen olla tulossa, mutta se tuntuu toistaiseksi vielä kytevän pääosin pinnan alla - kuvantunnistuksesta saa lukea rivien välistä, kuten raportissa digikameramessuilta mainittiin kameran tunnistavan 40 millisekunnissa kuva-alasta kymmenet kasvot ja mittaavan valotuksen näihin sopivaksi (TM x/06). Vastaavasti esimerkiksi Logitechin web-kameroiden mukana tuleva ohjelmisto osaa lisätä kameran edessä istujalle vaikka hassut viikset tai sarvet päähän (eli tunnistaa ainakin välttävällä tarkkuudella pään asennon). Muita ihmettelyjä ja kommentteja aiheesta esitin mm. reissublogissamme viime kevään Sura/ViDE konferenssista. Tämähän voisi kuitenkin olla heikko signaali mahdollisesti tulevasta?
Ihmisen ja koneen välinen kommunikointi on pysynyt melko samanlaisena, pääosin näppäimistön ja hiiren kanssa tapahtuvana vaikuttamisena, mutta tuonkin kehittymisen suhteen pieniä vinkkejä on ollut ilmassa etenkin peliteollisuuden puolella (vrt. tulossa olevan Nintendon Wii-konsolin ohjain). Tältä osin edistystä ei juuri tähän mennessä ole tapahtunut.
Osuus kännykkäbuumista ja langattomien kotiverkkojen tulosta on osunut oikeaan suuntaan, vaikkakin tuo muun kotielektoniikan integroiminen tietotekniikaan on myös vasta lähtemässä käyntiin (ja kuinka hyödyllistäkään se loppujen lopuksi olisi, paha mennä sanomaan).
Sen sijaan arvio tiedonsiirto, -käsittely ja -tallennuskapasiteettien kasvusta on osunut hyvinkin kohdalleen, sillä nyt tunnutaan juuri elävän verkkovideon todellisen läpäimurron aallonharjalla Youtuben ja muiden netti-tv-viritysten jatkuvasti kasvattaessa suosiotaan. Lisäksi yliopistoverkosta maailmaa katsellen se näyttää jo kovin erilaiselta, sillä tutkimusverkoissa leviävät multicast-lähetykset tarjoavat parhaimmillaan digi-tv-tasoista (8Mb MPEG2) tai jopa parempaa kuvaa ja ääntä useilta kymmeniltä kanavilta. Käsittääkseni vastaavanlaista IPTV-tekniikkaa tarjoavat jo muutamat nettioperaattoritkin, yleensä kaapelitv:n korvaajaksi, mutta ainakaan vielä tutkimusverkkojen multicastit eivät ole julkisen verkon puolella näkyvissä. Koskahan koko kansallinen tv-tarjonta saataisiin multicastiksi verkkoon, että pääsisi tv:stä lopullisesti eroon?
Tietoyhteiskunnasta
Tietoyhteiskunta taisi olla 90-luvun lopun suuria hittitermejä IT-kuplan nousuvaiheissa. Onnistuin bongaamaan kyseisen ajankohdan suuria nimiä puhumassa Tietoyhteiskunnan tulevaisuus -ilmaisseminaarissa yliopistolla (videotallenne), ja käytin tuota mielestäni tuoretta tietoa esseen loppuosan pohjana (ei nähtävästi olisi pitänyt, kun koko kirjoitelmani tosiaan hylättiin 'epätieteellisenä'... No, onhan se omakohtaista ja pohdiskelevaa, eli nähtävästi siksi yliopistolla kiellettyä ;) ... no, eipä tuo kovin kypsää tieteellistä tekstiä tosiaan tainnut olla).
Nostin aikoinaan Himasen, Siilasmaan ja Torvaldsin puheista esille ajatuksen työn mielekkyydestä ja palkitsevuudesta muutoin(kin) kuin rahallisesti - mikä oli toisaalta ristiriidassa ajankohdan arvojen kanssa. Itselle tuo näköjään on jäänyt hyvin alitajuntaan, sillä se lienee myös paras perustelu nykyiseenkin työhöni...
Seminaarin väliin heittämäni arvio pelien tulevasta sosiaalisesta yhteydestä tuntuu olevan toinen esseen selkeistä toteutuneista visioista, sillä mm. uudet konsolit luottavat houkuttelevuudessaan ja mainoksissaan paljolti tähän yhteisöllisyyteen ja yhdessä tekemiseen. (Toisaalta tuohan ei niin uusi keksintö lopulta olekaan, sillä tulihan mm. MUDeja itsekin pelailtua joskus 90-luvun alkupuolella).
Esseen lopun arvioihin tietoyhteiskunnan eteenpäinvievästä voimasta on nähtävissä vastauksia mm. hst-kortin tai digitaalisen radion floppaamisessa - yhtäällä päätetty ei välttämättä olekaan suurien massojen mielestä paras vaihtoehto. Toisaalta esimerkiksi digikamerat, mp3-soittimet ja laajakaista ovat levinneet melko laajalti spontaanisti korvaten samalla vanhempia tekniikoita. Mielenkiintoinen tulevaisuuden testi tälle näkemykselle on digi-tv, jonka kyllä veikkaisin menevän läpi (syystä tai toisesta) - sillä ainakin oman kokemuksen mukaan digiboksin hankkineet tutut ovat kyllä digissä tehokkaaseti pysyneet.
Lopuksi
Ihan mielenkiintoista oli viettää hetki lueskellen vanhoja tuotoksiaan ja reflektoida niitä nykynäkökulmasta katsellen. Harmillisesti kaikki esseen lähdeviitteissä mainitut linkit olivat jo vanhentuneita, mutta yhden (se HY:n videoima seminaari) löysin hetken etsiskelyn jälkeen hieman muuttuneesta osoitteesta ja korjasin esseeseen. Tässä vain taas nähdään yksi digiajan huonoista puolista; webi ei ole staattinen tai pysyvä, ja sinne paitsi tulee paljon uutta tietoa, niin myös vanhaa katoaa huimaa vauhtia. Harmi sinänsä, ettei 'arkistoitavaa' materiaalia useinkaan ymmärretä arvostaa tarpeeksi; näin osa nykyajanhistoriaa 'katoaa' pahimmillaan jälkiä jättämättä...
Eilisen uutisen mukaan Sonerakin alkaa tuoda IPTV:tä tarjolle syksyllä, kts. http://www.taloussanomat.fi/ict-ja-teknologia/2007/07/12/TeliaSonera+tuo+tv-l%E4hetykset+laajakaistaan/200716996/95 - joten tuokin asia etenee mukavaa vauhtia.